Suomen valtio jakaa uusiutumattomia luonnonvarojamme ulkomaalaisille kaivosyhtiöille korvauksetta. Välillisiä tuloja se saa osin palkatun työvoiman maksamina veroina, mutta verotulot ovat pieniä suhteessa siihen voittoon mitä yritys voi louhinnasta saada. Entä, jos kaivosyhtiö tekee konkurssin? Vakuuksia ei aina saada ja kaivoksen jätteet ym. jälkihoito jää veronmaksajien kontolle!
Yhteiskuntamme kokonaishyödyn tulee olla suurempi kuin louhinnan aiheuttamien haittojen! Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Mikäli kaivosyhtiö ei noudata ympäristölainsäädäntöä, tulee rikosseuraamusten ja valvonnan olla riittävän tiukkoja, jotta yrityksen intressi on tehdä kaikkensa ympäristön kannalta vastuullisesti ja noudattaa lainsäädäntöä.
Mahdollisten louhinta-alueiden kartoitus etukäteen ja sopiminen siitä, missä voidaan louhia ja missä ei, olisi myös oikeudenmukaista ja järkevää sekä alueen asukkaiden, luonnon, yritysten ym. tahojen että kaivosyhtiöiden näkökulmasta.
Kaivoslainsäädäntö vaatii mielestäni tarkennuksia ja valtiovarainministeriön tulee tehdä hallitukselle esitys verolainsäädännöstä asian saattamiseksi oikealle tolalle.
Tiina Koivalo
Eduskuntavaaliehdokas, kunnanvaltuutettu