NUUKA – Mikä se on?
NUUKA on väännös sanoista NUrmijärven Kestävän KAsvun ohjelma. Nurmijärven kunnan uusi talousjohtaja Ville Rajahalme on nostanut esiin kunnan talouteen liittyvän ongelman. Aiemmin vakaana pysynyt kunnan lainakannan suhde toiminnan ja investointien rahamäärään alkanut nopeasti muuttua lainakannan osuuden rajusti kasvaessa vuoden 2012 jälkeen.
Kunnat ovat paitsi hallinnollinen organisaatio, myös kuntalaisten palveluorganisaatio. Lainanotto liittyy normaaliin kunnan toimintaan ja se on osa suurten investointien rahoittamista. Tärkeää on kuitenkin tietää, missä mennään. Lainakanta on kasvanut nyt jo melkein kymmenen vuotta tulorahoitusta nopeammin. Tämä on riski kunnan talouden tasapainoiselle hoitamiselle. Asialle on syytä tehdä jotain – viimeistään nyt.
Mistä Nuukassa on kyse?
Nuuka on poliittinen sopimus kunnan talouden vahvistamisesta. Ajatuksena on estää kriisiin joutuminen. Pyrkimyksenä on välttää julkisuudesta tuttuja raakoja leikkauksia ja irtisanomisia talouden tasapainottamiseksi. Ajatus on myös olla nostamatta veroäyriä pysyvästi. Ohjelman tavoitteena on myös turvata kunnan palvelukyvyn riittävä laatu ja kasvua tukevien investointien toteuttamisen mahdollisuus – myös tulevaisuudessa.
Mikä on Nuukan päätavoite?
Päätavoite on pysäyttää lainakannan voimakas kasvu ja saada se vastaamaan tulorahoituksen edellytyksiä. Kunnan lainakanta oli vuonna 2011 noin 80 miljoonaa euroa, vuoden 2017 konsernitilinpäätöksessä se oli 232,6 miljoonaa euroa.
Lainakannan ja tulorahoituksen epäsuhdan poistamiseen on kaksi pääkeinoa: lainaonoton hidastaminen ja tulorahoituksen kasvattaminen. Näitä molempia aiotaan toteuttaa ja niihin liittyy paljon yksityiskohtia, mitä voivat vaikuttaa juuri sinun elämääsi.
Hyvinhän tässä on mennyt, miksi nyt tällainen hätä?
Kunnan talous oli ennen vuotta 2012 lainanoton ja vakavaraisuuden suhteen tasapainoinen. Muutos tuon jälkeen on ollut jyrkkä, mutta menee aikansa, ennen kuin ongelmat alkavat näkyä. Lähitulevaisuudessa on lisäksi odotettavissa kiihtyvää kasvua käyttötalouden menoissa ilman että tulopuolella olisi vastaavaa kasvua. Kunnan vakavaraisuus on vaarassa entisestään heiketä.
Lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia ovat: laskusuhdanteen tuoma vähennys verotuloissa, korkotasojen nousu, soten kasvavat kustannukset, palkkakustannusten nousu, sosiaalivakuutusmaksujen nousu, yleinen kustannustason nousu, väestön ikääntymisen vaikutus palvelutarpeisiin…
Nuukan kanssa ollaan nyt vielä liikkeellä hyvän sään aikaan. Asialle on nyt tehtävä jotain. Mikäli nyt lykätään päätösten tekoa on hyvin todennäköistä että liikkumavara päätöksissä on myöhemmin paljon nykyistä pienempi, kiire suurempi ja päätökset rajumpia kuntalaisten kannalta.
Mitä Nuukassa tehdään?
Menojen suhteen tarkoitus on suunnitella investoinnit huolellisesti, miettien niille tärkeysjärjestys ja ottaen huomioon palvelutarpeiden kasvu. Käyttötaloudelle asetetaan tuottavuustavoitteet ja kasvurajoitteet joilla pyritään lisäämään tuottavuutta.
Tulopuolella kunnan saamia rahavirtoja pyritään kasvattamaan. Siinä harkittavia toimia ovat: maksujen korottaminen ja kunnan kiinteän omaisuuden myyminen. Omaisuutta voidaan myydä paitsi tontteina myös kiinteistöinä, missä kustannukset ovat tuottoihin nähden alhaiset. Tuloja saa kunta lisää myös korottamalla veroäyriä.
Tämän jälkimmäisen Nurmijärven Uutisetkin numerossaan 18.-19 toukokokuuta 2019 näyttävästi uutisoi otsikolla ”Painetta veronkorotukseen”. Itse ilmaisisin asian hieman vähemmän pelottavasti: rahaa tarvitaan, ja ellei siitä muualta tule riittävästi, on hyvin todennäköistä, että veroäyri nousee. Tarkoitus on kuitenkin – ainakin tässä vaiheessa – että mahdollinen korotus olisi tilapäinen.
Hetkinen…Tuossahan on paljon, mikä koskee minua!?!
Niin on, siksipä tähän asiaan kannattaa perehtyä. Nuuka-kokonaisuuteen liittyy paljon yksittäisiä päätöksiä. Nämä päätökset koskevat eri kuntalaisia eri tavoin.
Itseäni koskeva saattaa olla Rajamäen kylätalo. Kamerakerho A-p-c-kamera on sieltä saanut, monien muiden yhdistysten ohella, varoihinsa – niitä ei juuri ole – sopivan ja muutoinkin aivan erinomaisen kokoontumispaikan. Kyseinen kiinteistö oli ennen Rajamäen terveysasemana ja on siis käsittääkseni kunnan omistuksessa.
Mikäli myöhemmin hyväksyttävässä Nuuka ohjelmassa kunnan kiinteistöjen hyödyllisyys kunnalle arvioidaan vaikkapa tämän Kylätalon osalta pelkästään taloudelliselta pohjalta, esimerkiksi: vuosikustannukset/käyttäjämäärä vuodessa jää huomiotta, että sen kulttuurinen merkitys on paljon suurempi kuin mitä pelkästään tällainen mittari kertoo.
Rajamäen kylätalo on vain yksi esimerkki ja korostan, että en ole tarkistanut tilannetta sen suhteen. Talouden sopeuttamisohjelma tuo joka tapauksessa paljon muutoksia mukanaan, jotka koskettavat jollain tavoin liki jokaista kuntalaista. Kannattaa siis pitää mielessä, että juuri nyt on oikea aika jokaiselle perehtyä siihen, mitä Nuuka itse kullekin merkitsee. Nyt on aika selvittää ja olla aktiivinen niin, että päättäjät saavat niin laajan tiedon kuin mahdollista Nuukan vaikutuksista kaikille kuntalaisille.
Mitä vuonna 2012 tapahtui, miten tähän on tultu?
Vuonna 2012 olivat Kuntavaalit. Käsitykseni mukaan, ennen kuntavaaleja vallassa oleva poliittinen koalitio päätti, ettei ainakaan kyläpolitiikka – riitely investoinneista kyläkohtaisesti – vie siltä valtaa ja päätti toteuttaa laajan investointiohjelman.
Investointiohjelma on toki ollut hyödyllinen ja se on parantanut kuntalaisten saamia palveluita. Toisaalta, samalla ajanjaksolla esimerkiksi liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät palvelut ovat muutamaa parannusta – kuten kevyen liikenteen väylä Kirkonkylän ja Rajamäen välillä – lukuunottamatta heikenneet. Kokonaisuutta ei ole tarkasteltu tasapainoisesti.
Kun samalla kunnan talous on joutunut vaaralliseen epätasapainoon velan kasvaessa yli tulorahoituksen voi tehdä kysymyksen, onko kyse ollut vain lyhytnäköisestä reagoinnista poliittisen ilmapiirin muutoksiin, oman valta-aseman ylläpitämiseksi?
Tuosta kaikesta on jo kauan aikaa, mitä sillä enää on merkitystä?
Merkitys on siinä, että aiemmin tehtyjen päätösten haitat alkavat näkyä vasta nyt. Julkisuudessa on viime aikoina käytetty ahkerasti sanontaa ”vastuullinen talouspolitiikka”. Sanonta on hyödyllinen. On kuitenkin tärkeää ymmärtää mitä se tarkoittaa, sillä sitä on käytetty väärin. Sillä on pyritty luomaan mielikuva, että näin lausuva edustaa taitavaa taloudenpitoa ja vastapuoli holtitonta taloudenpitoa.
”Vastuullinen talouspolitiikka” tarkoittaa kuitenkin yksinkertaisesti sitä, että harjoitetusta talospolitiikasta kannetaan poliittinen vastuu. Sipilän Keskustalle tämä kävi selväksi äskeisissä Eduskuntavaaleissa – leikkauspolitiikka sai tuomion Keskustan omiltakin kannattajilta.
”Vastuullinen talouspolitiikka” ei ole sama kuin hyvin hoidettu ja tasapuolinen talouspolitiikka, vaikka voi se sitäkin olla – ja toivoa sopii, että olisi. Viime vuosikymmeninä se on kuitenkin usein merkinnyt täysin holtitonta lyhyen tähtäimen politiikkaa.
Esimerkiksi se voi olla nimenä politiikalle, jolla oman henkilökohtaisen edun maksimoimiseksi tehdään lyhyen tähtäimen poliittisia päätöksiä. Näillä päätöksillä saavutetaan hetkellinen suosio, minkä avulla poistutaan paikalta ennen kuin laskun maksun aika tulee.
Nurmijärvellä ei ”vastuullinen talouspolitiikka” ole vielä toteutunut. Kunnanvaltuuston suurin puolue ja valtaa pitävän koalition ydin on koko tämän vuoden 2012 jälkeisen kuntatalouden heikentymisen ajanjakson ollut Kokoomus. Tästä huolimatta Kokoomus on pitänyt suurimman puolueen asemansa valtuustossa saaden vuoden 2012 vaaleissa 14 paikkaa ja 2017 vaaleissa 15 paikkaa.
Mitä minä tässä sitten voin tehdä, kuntalaisena?
Voit olla yhteydessä omaan valtuutettuusi ja tuoda esiin Nuukaan liittyvät huolesi. Ellei oma edustajasi vastaa näkemyksiäsi niin seuraavat Kuntavaalit ovat huhtikuussa 2021, ehdit siihen mennessä etsiä itsellesi uuden valtuutetun. Toivon, että seuraat kuntasi asioita ja kun äänestät, olet perillä siitä, kenelle äänestämällä valtasi annat.
Seuraavat vaalit ovat ensi sunnuntain europarlamenttivaalit. Ellet ole vielä äänestänyt ennakkoon, mene äänestämään! Käytä valtaasi vaikuttaa asioihin!
Petteri Pavas