petteri

Perussuomalaiset tekivät eduskunnassa välikysymyksen energiamarkkinoiden toiminnasta. Hyvä aihe. Käsittely jätti kuitenkin toivomisen varaa. Lyhyen ja ytimekkään muotoilun asemesta välikysymyksessä käsiteltiin pitkään ja vaikeaselkoisesti hintavaihteluita ja omistusten ja vastuiden muutoksia. Energiamarkkinaongelman ydin unohtui.

Moni nurmijärveläinen joutuu liikkumaan autolla. Viime päivien ikävä havainto on jo hetkeksi alle kahden euron litra laskeneen bensiinin hinnan pompsahtaminen takaisin yli kahden euron. Säiliöissä ei bensiini ole ehtinyt vaihtua, vaan samaa bensiiniä myydään yhtä vaihtelevilla luvuilla kuin on syksyisen lämpömittarin näyttämä.

Kuinka tämä on mahdollista? Vaikka kyse on välikysymyksessä mainituista energiamarkkinoista, ei ole kyse niiden toimimisesta vaan toimimattomuudesta. Taustalla on öljyn hinta maailmanmarkkinoilla. Öljyntuottajat muodostivat vuonna 1960 OPEC-järjestön, minkä tehtävänä on kiintiöitä myöntämällä estää öljyn maailmanmarkkinahinnan vapaa liikkuminen alapäin.

Vapaan kilpailun markkinatalous on käsite, joka politiikassa elää edelleen voimakkaana iskulauseena, iskulauseena, koska usein ei tunnuta käsittävän, mitä se tarkoittaa. Talousteorioiden mukaisessa täydelliseen kilpailuun perustuvassa markkinataloudessa ei kukaan toimija – ei ostaja, eikä myyjä – voi päättää mikä hinta tuotteella on. Markkinoiden vastakohta on monopoli, siinä yksi tuottaja määrää hinnan.

Jokaisen meistä, joka joutuu energiaa jossain muodossa ostamaan, on hyvä tietää, etteivät öljymarkkinat ole vapaasti kilpailtu markkina. Tuottajien muodostama järjestö pyrkii pitämään öljyn hinnan korkealla. Järjestöä ei yleensä häiritse huippukorkea hinta. Bensiinin kanssa tässä pyörityksessä käy niin, että pumpusta saatavan bensiinin hinta voi tänään olla kymmenen senttiä litralta kalliimpi kuin eilen ja huomenna taas päinvastoin – vaikka se on samaa bensiiniä.

Öljyn hinta vaikuttaa myös muun energian hintoihin. Olen vuosikymmenet ostanut tuulella tuotettua sähköä –  se ei ole ollut edullisinta – mutta se on minulle tietoinen ympäristövalinta. Tänä vuonna tuulisähköni hinta on noussut. Miten se on mahdollista, onko tuullut vähemmän? Ovatko myllyt hajonneet herkemmin? Onko huoltohenkilöille annettu roima palkankorotus? Ei. Kyse on siitä, että Putinin hyökkäys Ukrainaan mahdollisti keinottelun öljyllä, mikä heijastuu kaiken energian hintaan.

Tätä perussyytä ei tuosta Perussuomalaisten välikysymyksestä helposti löytänyt Välikysymyksessä ei myöskään kysytä oleellista, sitä millä öljykeinottelun aikaansaaman hintasokin ja inflaatiokierteen voisi jatkossa ehkä estää:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin öljynostaja- ja käyttäjäjärjestön perustamiseksi?

Olisi mahdollista varmuusvarastojen avulla ja keskitetyillä ostoilla valtioiden yhteistoiminnan kautta saavuttaa tilanne, missä öljyn ja muun energian hinnat pysyisivät vakaina. Näin vältyttäisiin keinottelusta lähteviltä inflaatiokierteiltä ja voitaisiin tukea hallittua siirtymää uusituviin energiamuotoihin. Meillä tavallisilla kansalaisilla olisi yksi suuri huolenaihe vähemmän. [Lue lisää…] tietoaNurmijärvi ja energia

Nurmijärven vasemmistoliitto jätti Vasemmistoliiton marraskuussa 2019 pidettävälle puoluekokoukselle seuraavan aloitteen:

PUOLUEKOKOUSALOITE

KOHTI KORRUPTIOVAPAATA YHTEISKUNTAA

Korruptio on vakava ongelma kansalaisyhteiskunnan toiminnalle. Hiljan julkaistussa kirjassa ”Korruptio Suomessa” asiaa käsitellään kattavasti. Kirjassa esitetään kymmenen suositusta korruptionvastaiseen toimintaan:

– Lahjusrikoslainsäädäntöä on kehitettävä ja korruption vastaista työtä tuettava.

– Suomalaista korruptiota on mitattava toisin kuin Transparency Internationalin indeksillä.

– Lähdesuoja on turvattava.

– Väärinkäytösepäilyistä ilmoittavia henkilöitä on suojeltava tehokkaammin.

– Suomeen on luotava lobbarirekisteri.

– Pyöröovi-ilmiötä on torjuttava esimerkiksi hyödyntämällä karenssisopimuksia laajemmin.

– Sidonnaisuuksien läpinäkyvyyttä on edistettävä.

– Osakeomistusten, yritysten todellisten edunsaajien ja muiden taloudellista läpinäkyvyyttä on edistettävä.

– Julkisuuslakia on laajennettava koskemaan julkisomisteisia osakeyhtiöitä.

– Vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä on edistettävä.

Esitämme että Vasemmistoliitto totetuttaa nämä suositukset omassa toiminnassaan siinä määrin kuin ne sitä koskevat. Esitämme myös, että Vasemmistoliitto ottaa puolueohjelmaansa korruptionvastaisen toiminnan ja tekee voitavansa edistääkseen sitä lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa.

NUUKA – Mikä se on?

NUUKA on väännös sanoista NUrmijärven Kestävän KAsvun ohjelma. Nurmijärven kunnan uusi talousjohtaja Ville Rajahalme on nostanut esiin kunnan talouteen liittyvän ongelman. Aiemmin vakaana pysynyt  kunnan lainakannan suhde toiminnan ja investointien rahamäärään alkanut nopeasti muuttua lainakannan osuuden rajusti kasvaessa vuoden 2012 jälkeen.

Kunnat ovat paitsi hallinnollinen organisaatio, myös kuntalaisten palveluorganisaatio. Lainanotto liittyy normaaliin kunnan toimintaan ja se on osa suurten investointien rahoittamista. Tärkeää on kuitenkin tietää, missä mennään. Lainakanta on kasvanut nyt jo melkein kymmenen vuotta tulorahoitusta nopeammin. Tämä on riski kunnan talouden tasapainoiselle hoitamiselle. Asialle on syytä tehdä jotain – viimeistään nyt.

Mistä Nuukassa on kyse?

Nuuka on poliittinen sopimus kunnan talouden vahvistamisesta. Ajatuksena on estää kriisiin joutuminen. Pyrkimyksenä on välttää julkisuudesta tuttuja raakoja leikkauksia ja irtisanomisia talouden tasapainottamiseksi. Ajatus on myös olla nostamatta veroäyriä pysyvästi. Ohjelman tavoitteena on myös turvata kunnan palvelukyvyn riittävä laatu ja kasvua tukevien investointien toteuttamisen mahdollisuus – myös tulevaisuudessa.

Mikä on Nuukan päätavoite?

Päätavoite on pysäyttää lainakannan voimakas kasvu ja saada se vastaamaan tulorahoituksen edellytyksiä. Kunnan lainakanta oli vuonna 2011 noin 80 miljoonaa euroa, vuoden 2017 konsernitilinpäätöksessä se oli 232,6 miljoonaa euroa.

Lainakannan ja tulorahoituksen epäsuhdan poistamiseen on kaksi pääkeinoa: lainaonoton hidastaminen ja tulorahoituksen kasvattaminen. Näitä molempia aiotaan toteuttaa ja niihin liittyy paljon yksityiskohtia, mitä voivat vaikuttaa juuri sinun elämääsi.

Hyvinhän tässä on mennyt, miksi nyt tällainen hätä?

Kunnan talous oli ennen vuotta 2012 lainanoton ja vakavaraisuuden suhteen tasapainoinen. Muutos tuon jälkeen on ollut jyrkkä, mutta menee aikansa, ennen kuin ongelmat alkavat näkyä. Lähitulevaisuudessa on lisäksi odotettavissa kiihtyvää kasvua käyttötalouden menoissa ilman että tulopuolella olisi vastaavaa kasvua. Kunnan vakavaraisuus on vaarassa entisestään heiketä.

Lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia ovat: laskusuhdanteen tuoma vähennys verotuloissa, korkotasojen nousu, soten kasvavat kustannukset, palkkakustannusten nousu, sosiaalivakuutusmaksujen nousu, yleinen kustannustason nousu, väestön ikääntymisen vaikutus palvelutarpeisiin…

Nuukan kanssa ollaan nyt vielä liikkeellä hyvän sään aikaan. Asialle on nyt tehtävä jotain. Mikäli nyt lykätään päätösten tekoa on hyvin todennäköistä että liikkumavara päätöksissä on myöhemmin paljon nykyistä pienempi, kiire suurempi ja päätökset rajumpia kuntalaisten kannalta.

Mitä Nuukassa tehdään?

Menojen suhteen tarkoitus on suunnitella investoinnit huolellisesti, miettien niille tärkeysjärjestys ja ottaen huomioon palvelutarpeiden kasvu. Käyttötaloudelle asetetaan tuottavuustavoitteet ja kasvurajoitteet joilla pyritään lisäämään tuottavuutta.

Tulopuolella kunnan saamia rahavirtoja pyritään kasvattamaan. Siinä harkittavia toimia ovat: maksujen korottaminen ja kunnan kiinteän omaisuuden myyminen. Omaisuutta voidaan myydä paitsi tontteina myös kiinteistöinä, missä kustannukset ovat tuottoihin nähden alhaiset. Tuloja saa kunta lisää myös korottamalla veroäyriä.

Tämän jälkimmäisen Nurmijärven Uutisetkin numerossaan 18.-19 toukokokuuta 2019 näyttävästi uutisoi otsikolla ”Painetta veronkorotukseen”. Itse ilmaisisin asian hieman vähemmän pelottavasti: rahaa tarvitaan, ja ellei siitä muualta tule riittävästi, on hyvin todennäköistä, että veroäyri nousee. Tarkoitus on kuitenkin – ainakin tässä vaiheessa – että mahdollinen korotus olisi tilapäinen.

Hetkinen…Tuossahan on paljon, mikä koskee minua!?!

Niin on, siksipä tähän asiaan kannattaa perehtyä. Nuuka-kokonaisuuteen liittyy paljon yksittäisiä päätöksiä. Nämä päätökset koskevat eri kuntalaisia eri tavoin.

Itseäni koskeva saattaa olla Rajamäen kylätalo. Kamerakerho A-p-c-kamera on sieltä saanut, monien muiden yhdistysten ohella, varoihinsa  – niitä ei juuri ole – sopivan ja muutoinkin aivan erinomaisen kokoontumispaikan. Kyseinen kiinteistö oli ennen Rajamäen terveysasemana ja on siis käsittääkseni kunnan omistuksessa.

Mikäli myöhemmin hyväksyttävässä Nuuka ohjelmassa kunnan kiinteistöjen hyödyllisyys kunnalle arvioidaan vaikkapa tämän Kylätalon osalta pelkästään taloudelliselta pohjalta, esimerkiksi: vuosikustannukset/käyttäjämäärä vuodessa jää huomiotta, että sen kulttuurinen merkitys on paljon suurempi kuin mitä pelkästään tällainen mittari kertoo.

Rajamäen kylätalo on vain yksi esimerkki ja korostan, että en ole tarkistanut tilannetta sen suhteen. Talouden sopeuttamisohjelma tuo joka tapauksessa paljon muutoksia mukanaan, jotka koskettavat jollain tavoin liki jokaista kuntalaista. Kannattaa siis pitää mielessä, että juuri nyt on oikea aika jokaiselle perehtyä siihen, mitä Nuuka itse kullekin merkitsee. Nyt on aika selvittää ja olla aktiivinen niin, että päättäjät saavat niin laajan tiedon kuin mahdollista Nuukan vaikutuksista kaikille kuntalaisille.

Mitä vuonna 2012 tapahtui, miten tähän on tultu?

Vuonna 2012 olivat Kuntavaalit. Käsitykseni mukaan, ennen kuntavaaleja vallassa oleva poliittinen koalitio päätti, ettei ainakaan kyläpolitiikka – riitely investoinneista kyläkohtaisesti – vie siltä valtaa ja päätti toteuttaa laajan investointiohjelman.

Investointiohjelma on toki ollut hyödyllinen ja se on parantanut kuntalaisten saamia palveluita. Toisaalta, samalla ajanjaksolla esimerkiksi liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät palvelut ovat muutamaa parannusta – kuten kevyen liikenteen väylä Kirkonkylän ja Rajamäen välillä – lukuunottamatta heikenneet. Kokonaisuutta ei ole tarkasteltu tasapainoisesti.

Kun samalla kunnan talous on joutunut vaaralliseen epätasapainoon velan kasvaessa yli tulorahoituksen voi tehdä kysymyksen, onko kyse ollut vain lyhytnäköisestä reagoinnista poliittisen ilmapiirin muutoksiin, oman valta-aseman ylläpitämiseksi?

Tuosta kaikesta on jo kauan aikaa, mitä sillä enää on merkitystä?

Merkitys on siinä, että aiemmin tehtyjen päätösten haitat alkavat näkyä vasta nyt. Julkisuudessa on viime aikoina käytetty ahkerasti sanontaa ”vastuullinen talouspolitiikka”. Sanonta on hyödyllinen. On kuitenkin tärkeää ymmärtää mitä se tarkoittaa, sillä sitä on käytetty väärin. Sillä on pyritty luomaan mielikuva, että näin lausuva edustaa taitavaa taloudenpitoa ja vastapuoli holtitonta taloudenpitoa.

”Vastuullinen talouspolitiikka” tarkoittaa kuitenkin yksinkertaisesti sitä, että harjoitetusta talospolitiikasta kannetaan poliittinen vastuu. Sipilän Keskustalle tämä kävi selväksi äskeisissä Eduskuntavaaleissa – leikkauspolitiikka sai tuomion Keskustan omiltakin kannattajilta.

”Vastuullinen talouspolitiikka” ei ole sama kuin hyvin hoidettu ja tasapuolinen talouspolitiikka, vaikka voi se sitäkin olla – ja toivoa sopii, että olisi. Viime vuosikymmeninä se on kuitenkin usein merkinnyt täysin holtitonta lyhyen tähtäimen politiikkaa.

Esimerkiksi se voi olla nimenä politiikalle,  jolla oman henkilökohtaisen edun maksimoimiseksi tehdään lyhyen tähtäimen poliittisia päätöksiä. Näillä päätöksillä saavutetaan hetkellinen suosio, minkä avulla poistutaan paikalta ennen kuin laskun maksun aika tulee.

Nurmijärvellä ei ”vastuullinen talouspolitiikka” ole vielä toteutunut. Kunnanvaltuuston suurin puolue ja valtaa pitävän koalition ydin on koko tämän vuoden 2012 jälkeisen kuntatalouden heikentymisen ajanjakson ollut Kokoomus. Tästä huolimatta Kokoomus on pitänyt suurimman puolueen asemansa valtuustossa saaden vuoden 2012 vaaleissa 14 paikkaa ja 2017 vaaleissa 15 paikkaa.

Mitä minä tässä sitten voin tehdä, kuntalaisena?

Voit olla yhteydessä omaan valtuutettuusi ja tuoda esiin Nuukaan liittyvät huolesi. Ellei oma edustajasi vastaa näkemyksiäsi niin seuraavat Kuntavaalit ovat huhtikuussa 2021, ehdit siihen mennessä etsiä itsellesi uuden valtuutetun. Toivon, että seuraat kuntasi asioita ja kun äänestät, olet perillä siitä, kenelle äänestämällä valtasi annat.

Seuraavat vaalit ovat ensi sunnuntain europarlamenttivaalit. Ellet ole vielä äänestänyt ennakkoon, mene äänestämään! Käytä valtaasi vaikuttaa asioihin!

Petteri Pavas

Kävelin muutama päivä sitten Helsingissä Unioninkadulla, kun vastaani asteli arviolta noin seitsemissä kymmenissä oleva mies kepin kanssa. Hän pysäytti minut ja kysyi kohteliaasti, voisinko neuvoa hänelle missä Kallion Kirkko on?

Olimme sellaisessa kohdassa Unionikatua, että saatoin suoraan osoittaa hänelle, missä Kallion kirkko on. Katselin häntä, hänen kävelynsä ei ollut ollut vaivatonta, mutta ei vaivalloistakaan, mutta hän näytti selvästi tarvitsevan keppiänsä. Arvelin matkaa kirkolle olevan pari kilometriä, joten kysyin, jaksaako hän kävellä sen? Hän ei ollut aivan varma, ja aloin miettiä, miten julkinen joukkoliikenne voisi olla hänelle avuksi.

En tunne Helsingin liikenneverkkoa juuri lainkaan, mutta arvelin hänelle, että mikäli hän nousee lähellä olevalta Kaisaniemenkadun pysäkiltä kohti Kalliota kulkevaan raitiotievaunuun, niin ainakin linjaa vaihtamalla hän pääsee lähelle Castréninkatua, minne hän oli menossa.

Tunnen huonosti Helsingin joukkoliikennettä, olen kuitenkin ladannut itselleni mobiiliapin, jolla pystyn sitä käyttämään. Nyt jätettyäni tämän miehen selvitymään kohti Kalliota, tulin ajatelleeksi, että mitenkä on, eihän hän saa ostettua lippua raitiovaunusta? Muistelin olleeni noin vuosi sitten tilanteessa, missä olin myöhästyä yhteydestäni kun en voinut enää ostaa Länsisatamasta lähtevässä ratikassa lippua, lipunmyyntiä ei enää ollut, enkä halunnut matkustaa ilman lippua.

Otaksuin miehen vierapaikkakuntalaiseksi ja aloin epäillä, että hänkin saattaa joutua vaikeaan tilanteeseen, mikäli lipun saa vain jostain automaatista tai nettiapista. Mietin, eikö olisi yksinkertaisempaa, jos joukkoliikenne olisi ilmaista, edes iäkkäille ihmisille. Nykyiset ikäihmisten alennukset eivät auta muualta Suomesta tulleita, satunnaisia kävijöitä.

Tallinnalaiset saivat ilmaisen joukkoliikenteen viitisen vuotta sitten. Kokemukset siitä ovat olleet niin hyvät, että järjestelmää ollaan ulottamassa muuallekin Viroon. Suomessa tästä ollaan oltu kovin vaitonaisia. Ylen uutisessa 22.5.2018 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi ”ei lämpene ilmaisuudelle”. Hän puhuu kustannuksien siirtymisestä käyttäjiltä veronlisäykseksi.

On ikävää, että henkilö, jonka pitäisi olla parhaiten perillä vastuussaan olevasta toiminnallisesta kokonaisuudesta näkee perustavaa laatua olevassa muutoksessa ainoastaan sen detaljin, että maksupohjassa tapahtuu muutosta. Ilmainen joukkoliikenne on kuitenkin muutos, minkä merkitystä pitäisi ensisijaisesti pohtia ympäristötekijöiden kuten ilmastonmuutoksen ja ihmisten elämänlaadun parantumisen kannalta. Juuri näiden suhteen ilmaisella joukkoliikenteellä voitaisiin saada paljon hyvää aikaan. Maksupohjan muutos on seikka, jonka pohtimisen toimitusjohtaja voisi jättää niille, joille se kuuluu, eli kuntapäättäjille. Hänen tehtävänsä olisi mielestäni olla perillä muutoksen vaikutuksesta omille asiakkailleen ja ympäristölle.

Petteri Pavas

4.5.2019